Alakoulun juhlasuunnitelma

Opettajat voivat perehtyä kekrin taustaan lukemalla kekritietoa. Voidaan pitää kekristä oppitunti tai toteuttaa kokonainen kekriprojekti. Yhdessä voidaan miettiä, millainen on juuri meidän luokkamme tai koulumme kekri? Alueellisista kekriperinteistä kuten juhlatavoista ja ruoista löytyy materiaalia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kekri-sivustolta. Jos on pidetty kekristä oppitunteja tai toteutettu projekti, voidaan juhlan yhteyteen koota näyttely ja erilaisia esityksiä oppilaitten kekrituotoksista. Kekriprojekti ja -juhla voidaan toteuttaa myös yökouluna.

Ajankohta ja suunnittelu

Kekri on ajankohdaltaan liikkuvainen juhla, jonka sesonkia on erityisesti lokakuu. Voidaan hyvin puhua kokonaisesta juhlakaudesta, joka ulottuu Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään. Yhdessä voidaan pohtia, milloin meidän luokkamme tai koulumme juhlisi kekriä. Vaikkapa syyslomalle lähdön alla? Suunnittelussa voidaan jakaa oppilaille tai esimerkiksi luokittain seuraavia vastuualueita: kutsut ja juhlasta tiedottaminen, ruoka, juhlapaikan koristelu, ohjelma. Jos juhla on koko koulun, voidaan pohtia järjestetäänkö juhlan ohella luokissa askartelu- ja leikkipajoja, vai olisiko koululla samassa yhteydessä peräti kekrimyyjäiset tai -markkinat?

Juhlaväki

Kekri on hyvä aika koota yhteen oma luokka tai koko kouluyhteisö: oppilaat, opettajat ja koulun työntekijät luonnollisesti, mielellään myös vanhemmat ja perheet. Onko koululla muita yhteistyökumppaneita, joita tahdotaan kutsua kekrijuhlaan? Ehkä koottaisiin laajemminkin paikallisyhteisöä yhteen kekrin merkeissä? Löytyisikö lähiyhteisöstä tukijoita koulun kekrijuhlaan? Toisivatko lähituottajat (tai kaupungissa vaikkapa maatilatoriyrittäjät) juhlaan muassaan kekriherkkuja? Askarrellaan yhdessä kutsuja tai työstetään posteri, jossa kekrijuhlasta tiedotetaan.

Yhteinen siivous

Kekriä ennen on ollut tapana siivota perusteellisesti. Siivotaanko yhdessä luokka, koulun piha ja juhlasali? Vai luokittain omat tilat? Jos juhlissa vierailee kekripukki, hän voi käydä tarkistelemassa, miten paikat on laitettu kuntoon.

Valaistus ja koristelu

Kekriä juhlitaan kun illat pimenevät vauhdilla. Millaiset valkeat me laitamme, led-kynttilöitä? Voisiko pihalle laittaa tervapadan, jätkänkynttilän tai pienen kokon? Sammutetaanko keinovalot, ja ollaan lyhtyjen varassa? Näin voidaan hyvin havainnollistaa vanhojen aikojen kekriä, jolloin syksyinen valon väheneminen oli varsin konkreettista. Koverrammeko ehkä kitupiikkejä nauriista? Juhlatilaa voi koristella luonnon antimilla: hedelmällisyyttä symboloivilla oljilla tai ulkoa haetuilla syksyn lehdillä, kävyillä ja havuilla. Voidaan myös askarrella syksyn väreissä koristeita.

Sadonkorjuu

Kekrinä herkutellaan uuden sadon antimilla. Pidetäänkö nyyttärit vai valmistetaanko yhdessä ruokaa? Jokainen oppilas, pienryhmä tai luokka voi vastata omasta ruokalajista tai leipomuksesta. Jos ei haluta järjestää varsinaista kekriateriaa, saadaan helposti edullista pikkunaposteltavaa esimerkiksi tuoreen sadon vihanneksista ja dipeistä. Vai pyydetäänkö mukaan lähituottajia? Voisiko koulun keittiö osallistua? Kekrimenu on perinteisesti koostunut lammas- tai sianpaistista, makkaroista, juureshaudikkaista ja tuoreesta leivästä. Eri paikkakuntien kekriherkkuihin kuuluvat myös talkkuna, keitetyt ja suolatut pavut, limppu, rieska, juusto, piirakat, kinkku, kala, riista, karjalanpaisti, liha- ja kalakukko, kahvi sekä vehnäset, kekripullat ja kakku. Mitkä ovat meidän koulumme herkkuruoat? Inspiroitua voi myös tästä kekrimenusta.

Kekripukki ja naamioituminen

Vieraileeko juhlassa yksi kekripukki, vai naamioituvatko kenties kaikki? Kekrinä uskottiin maailman olevan hetken aikaa nurinkurin, jotkut pukeutuivat kekripukiksi tai kekrittäreksi, saattoivat myös miehet pukeutua naisen vaatteisiin ja päinvastoin. Onko kaikilla nuttu nurinpäin tai askartelemmeko kekripukkinaamareita? Nurinkurin-teemaa voi laajentaa esimerkiksi siten, että oppilas pitää rehtorin puheen, vanhemmat esiintyvät oppilaille, perinteisiä istumapaikkoja sekoitetaan tms.

Ohjelma

Toivottaako vieraat tervetulleeksi ovella kekriemäntä ja -isäntä? Juhlatilan ovella voivat silloin olla oppilasedustajat tai kouluisäntä ja ruokalan emäntä. Kuka pitää juhlapuheen? Onko musiikkiesityksiä? Lausutaanko runoja? Kekrinä voidaan pyöriä piirileikkejä, järjestää tanssiaiset tai disko. Ideoita ohjelmanumeroiksi ovat esimerkiksi:

- Puhe. Voidaan koostaa ja pitää yhdessä esimerkiksi luokan kesken. Voidaan harjoitella puheen suunnittelua, kirjoittamista, tukisanalistan tekemistä ja puheen pitämistä. Puhe voi käsitellä esimerkiksi oman paikkakunnan tai yleisesti kekriperinteitä. Puheessa voidaan myös kerrata kulunutta kesää ja syksyä, ehkäpä toteutettua kekriprojektia.

- Musiikkiesitykset: sadonkorjuuteemaiset laulut, tanhut, kansanmusiikki. Esimerkiksi Vihanneslaulu: ”Kukkuu, kukkuu, pikkulanttu nukkuu...” löytyy muun muassa oppikirjasta Soi 3 – 4 (Ruodemäki, Ruoho, Räsänen ja Salminen 2008) sivu 25.

- Draama. Näytelmäkerho tai tietty luokka voi koostaa kekrinäytelmän. Voidaan työstää alusta loppuun näytelmä itse tai valita jokin sadonkorjuuteemaan sopiva näytelmä. Vaihtoehtoisesti voidaan dramatisoida jokin perinnekertomus, esimerkiksi tämä Isoja asioita -satu (aukeaa klikkaamalla). Voidaan käyttää inspiraation lähteenä myös aloituspätkää Kreetta Onkelin kirjoittamasta ja Jussi Kaakisen kuvittamasta teoksesta ”Ahmattien yö – kekriseikkailu” ja dramatisoida tarinalle jatko. Interaktiivisen esitysosionkin voi toteuttaa, esimerkiksi siten että valmistellaan pantomiimiesityksiä erilaisista sadonkorjuutöistä tai koulun töistä ja tilanteista, joita yleisö saa arvuutella.

- Runo. Voidaan lausua, mahdollisesti musisoida ja dramatisoida Kalevalastakin löytyvä Iso härkä -runo (rivit 17 - 118). Ison härän runo kuvaa suunnattoman suurta härkää, jota jumalat turhaan yrittävät tappaa. Iso härkä on luonteeltaan mytologinen, se oli alkujaan riittiruno, joka on esikristillisenä aikana liittynyt kekrinä syötyyn uhriateriaan. Rituaalilla pyrittiin takaamaan karjan menestys, se etteivät pedot ja taudit iskisi eläimiin. Suorasanaisena kertomuksena Iso härkä löytyy Martti Haavion kirjoittamasta ja A. Lindebergin kuvittamasta teoksesta Kalevalan tarinat, s. 45 eteenpäin. Tietoa runon taustasta löytyy teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (Siikala A-L 2012) sivut 410 – 413.

- Jos on toteutettu kekriprojekti ja sen yhteydessä tehty sukupuutehtävä, voidaan kekrijuhlassa lukea kirjoitelmia esimerkiksi otsikolla ”Mummon ja papan kertomaa”. Vaihtoehtoisesti voidaan kutsua mummot ja vaarit juhlaan kertomaan esimerkiksi elämästään ennen vanhaan maatilalla.

- Juhlaväki voidaan jakaa joukkueisiin ja pitää heille kekrivisa. Lue ja tulosta kekrivisa tästä. Opettajalle tiedoksi oikea vastausrivi: 1c, 2b, 3a, 4b, 5c, 6c, 7a, 8a, 9b, 10b, 11c, 12a, 13c ja 14b. Oppilaat voivat myös koostaa vastaavan kekrivisan itse. Yksi vaihtoehto on pitää tällainen visa ohjelmassa aivan aluksi, ja jatkaa siitä esimerkiksi puheeseen jossa kerrotaan kekristä tarkemmin.

Juhlan päätös

Jos paikalle on kutsuttu oppilaitten kotiväkeä, voidaan juhlan päätteeksi antaa kaikille mukaan jotain kotiin vietävää, esimerkiksi oppilaan askartelema kekripukkinaamari. Jos juhla on ilta-aikaan, ja koulun pihalla on jonkinlainen tuli, juhlaväki voi ottaa siitä lähtiessään esimerkiksi omaan kynttilään tai lyhtyyn tulen. Näin yhteisen kekrijuhlan valo kulkeutuu koteihin. Jos juhla on koulun sisäinen, voidaan valoa viedä esimerkiksi juhlatilasta luokkiin tai opettajanpöydältä omille pulpeteille.
Ylös