Projektisuunnitelma alakoululle

Kekriprojekti on oppiaineita integroiva ja eheyttävä monialainen oppimiskokonaisuus, joka edistää ekososiaalista sivistystä, kulttuurista osaamista sekä kestävää elämänatapaa ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Lue tästä lisää siitä, miten kekriprojektissa toteutuvat peruskoulun vuoden 2016 valtakunnallisen opetussuunnitelman arvot, toimintakulttuuria ohjaavat periaatteet sekä laaja-alaiset osaamisalueet.

Kekriprojektissa syvennetään alakoulun kekrioppitunnin teemoja havainnollistavien kokeitten ja omien tuotosten avulla, perehdytään kulttuuriperintöön ja luodan uutta. Kekrin kantavat teemat ovat ylisukupolvinen yhteisöllisyys sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys. Kekriprojekti voidaan toteuttaa vaihtelevan pituisena ja muotoisena, alla olevia ideoita soveltaen.

Opettaja voi aluksi lukea kekritietoa ja pitää oppilailleen kekrioppitunnin. Luokanopettaja voi pohtia, muodostetaanko projektista esimerkiksi kekripäivä tai -viikko, vai opiskellaanko kekriaiheita pidemmällä aikavälillä siten, että vaikkapa joka perjantai kuukauden ajan on kekritunti. Projekti voi huipentua luokan tai koulun omaan kekrijuhlaan. Kekriprojekti ja -juhla voidaan toteuttaa myös yökouluna.


Suurin osa kekriprojektin sisällöistä löytyy alakoulun oppikirjoista. Jokaiseen teemakokonaisuuteen on annettu myös lähdevinkkejä. Kekriprojekti on hyvä tapa opiskella tai kerrata valtakunnallisen opetussuunnitelman eri oppiaineitten sisältöjä. Projektin aikana voidaan myös noudattaa kotiseutuperiaatetta. Esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta löytyy kekriperinnettä alueittain kootusti, muun muassa ruokaperinnettä, käsitöitä, leikkejä, uskomuksia, enteitä, juhlatapoja ynnä muuta.

Käytettävissä olevan ajan ja oman suunnitelmansa puitteissa opettaja voi toteuttaa seuraavat teemakokonaisuudet tai poimia niistä aineksia oman luokkansa kekriprojektiin. Kekrin aikaan sopii myös hyvin lasten seikkailukirja Ahmattien yö, jota opettaja voi esimerkiksi lukea oppilaille ääneen viikottain lokakuussa.


1) SADONKORJUU

Kekri on syntynyt aikana, jolloin kaikki ruoka mitä syötiin, tuotettiin itse. Lyhyt kasvukausi ja sen tuottaman sadon oikeanlainen käsittely ja varastointi ratkaisivat koko vuoden menestyksen. Tässä osiossa havainnoidaan kasvien kasvuun vaikuttavia tekijöitä ja tuotetaan itse jotain syötävää. Satokauden merkityksen oivaltaminen tekee ymmärrettäväksi kekrin keskeisen roolin satovuoden päättäjäisjuhlana. Juhlatavoista perehdytään ruokailuun.

Ympäristöoppi

Perehdytään kasvuolosuhteisiin: mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen? Havainnollistavia kokeita löytyy esimerkiksi teoksesta ”365 helppoa luonnontieteen koetta”, luku Vihreitä oppeja. Esim. kokeet 196 - fotosynteesi, 198 - kasvin kurottaminen aurinkoa kohti, 202 - siemenet pesusienessä (Churchill, Loeschnig, Mandell 2008).


Jos opettaja ei ole erikseen pitänyt kekrioppituntia, voidaan tässä kohtaa käsitellä myös ruoan alkuperää ja sen ketjua pellosta pöytään. Materiaalia löytyy esimerkiksi Ruokatiedon sivuilta.

Viljellään luokan ikkunalaudalla valo-olosuhteista riippuen esimerkiksi vihanneskrassia, vehnänorasta, yrttejä tai salaattia. Katso lisää ikkunalautaviljelystä Kaupunkiviljelyn sivuilta. Tutustutaan säilömiseen, kuivatetaan luokassa esim. itse viljeltyjä yrttejä tai omenanviipaleita. Lisätietoa kuivaamisesta ja muista säilöntämenetelmistä esimerkiksi Marttojen sivuilla. Kasvukautta ja sadonkorjuuta voidaan havainnollistaa myös leikin avulla: klikkaamalla avautuvat ohjeet Nauriisilla -leikkiin.

Itse tuotettua ruokaa voidaan hyödyntää kekrijuhlassa. Suunnitellaan ruoka-annoksia, esillepanoa ja kattamista. Eri alueitten perinteisiin kekriruokiin voi tutustua esimerkiksi lukemalla artikkelin ”Henkien ja palkollisten juhlaa. Kekrin ruoista Suomessa viime vuosisadalta nykypäiviin”, Jouko Räty teoksessa: Kaikuja Hämeestä 12. Toim. Seppo Kuusisto ja Timo Sahi. Helsinki: Hämäläis-Osakunta, 1969, s. 319–330. Tämäkin kekrimenu voi toimia inspiraationa.


2) VUODENKIERTO

Ennen nykyisiä kalentereita oli luontevaa aloittaa uusi vuosi siitä, mihin satovuosi päättyi. Näin kekri oli myös vuoden vaihtumisen juhla. Tässä osiossa tutustutaan aurinkokuntaan, maan ja kuun liikkeisiin tarkastellen niiden vaikutusta elämään maapallolla sekä niihin perustuvaa ajanlaskua. Näin ymmärretään kekriä vuoden vaihtumisen juhlana sekä kekriin liittyvää jakoaikaa, joihin on perinteisessä ajattelussa liitetty maagisia merkityksiä. Juhlatavoista perehdytään leikkeihin.

Ympäristöoppi

Tutustutaan perustietoihin aurinkokunnasta sekä maan ja kuun liikkeistä. Aurinkovuosi, kuuvuosi ja kekriin liittyvä jakoaika. Mahdollista perehtyä myös vuodenaikojen syntyyn ja siihen, miksi navoilla on kylmempää kuin päiväntasaajalla.  Havainnollistavia kokeita löytyy esimerkiksi em. teoksesta ”365 helppoa luonnontieteen koetta”, luku Sää, kokeet 240 - lämpösäteily, 246 – 247 - miksi kesällä on lämpimämpi kuin talvella, 248 - miksi päiväntasaajalla on lämpimämpää kuin navoilla, 252 ja 255 - maapallon pyöriminen sekä 257 - vuodenajat. Kekriin liittyvästä jakoajasta löytyy tietoa esimerkiksi tältä videolta (klikkaamalla video avautuu katseltavaksi YouTubessa) sekä Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto. Opettaja voi katsoa myös tämän videon, jossa kerrotaan kekriin liittyvästä vuodenkierrosta.

Historia ja katsomusaineet

Kekrin juuret juontuvat suureen kulttuuriseen murrokseen, jossa Suomessa siirryttiin pyyntikulttuurista viljelyyn. Perehdytään maanviljelykulttuurin murrokseen ja siihen liittyneeseen maailmankuvan muuttumiseen. Katso esim. Lumen ja valon kansa (Hyry K., Pentikäinen A. & Pentikäinen, J. 1995) sivut 14 - 26. Uusi elinkeino oli riippuvainen säistä. Tätä voidaan havainnollistaa esimerkiksi sääenteiden kautta. Kekriin liittyviä sääenteitä löytyy mm. Kustaa Vilkunan Vuotuisesta ajantiedosta (1950, 27. painos 2012) sivuilta 290 - 294.

Liikunta

Leikitään perinneleikkejä: esimerkiksi Työ ja työkalu, joka on esitelty tuntisuunnitelmassa, erilaiset sokkoleikit, joita löytyy muun muassa Olli Aulion Suuresta leikkikirjasta sekä edellä mainittu Nauriisilla. Pyöritään piirileikkejä ja tanhuja, kuten esimerkiksi Lysti leikki, joka on esitelty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemassa teoksessa Ilokerä – laulutansseja ja piirileikkejä (Rausmaa toim. 1984). Klikkaamalla tästä voit tutustua Lysti leikin sävelmään ja tästä voit tulostaa laulun sanat ja tanssiohjeet.


3) ESI-ISÄT JA TULEVAT SUKUPOLVET

Kekrissä on läsnä sukupolvien rajat ylittävä yhteisöllisyys, joka on tämän osion teemana. Kekrinä koko talon väki kokoontuu yhteen ikään ja asemaan katsomatta, ja samalla muistellaan kuolleita sukulaisia. Kestävästä elämäntavasta puhuttaessa vedotaan usein tulevien sukupolvien puolesta. Kekrissä tulevaisuus on läsnä voimakkaasti, sillä monet juhlatavat tähtäävät seuraavien satovuosien menestyksen takaamiseen. Kekri tuo kestävään elämään lisäksi näkökulman vastuusta aiempia sukupolvia kohtaan. Juhlatavoista perehdytään tarinoitten kertomiseen ja naamioitumiseen.

Äidinkieli ja historia

Perehdytään oman suvun historiaan. Aloitetaan tekemällä sukutaulu. Jos ollaan tehty jo kekrioppituntiin liittyvä kotiläksy, sukutaulutehtävä, voidaan nyt syventää tutustumalla suvun paikkakuntiin. Mistä isovanhemmat ovat lähtöisin, entä heidän vanhempansa?

Tutustutaan suvussa kulkeviin taitoihin. Aloitetaan tunnilla yhdessä: Millaisia taitoja olemme itse oppineet vanhemmiltamme? Kirjoitetaan vihkoon. Kotona haastatellaan vanhempia: mitä nämä ovat oppineet omilta vanhemmiltaan? Tai mitä olet oppinut läheisiltä aikuisilta, mitä nämä ovat lapsena oppineet toisilta aikuisilta? Mitkä opitut taidot on tärkeä säilyttää ja opettaa eteenpäin? Kirjataan vihkoon ja käydään tunnilla yhdessä läpi.

Tarkastellaan suomalaisia haltia- tai kummitustarinoita. Satujen kautta voidaan havainnollistaa vanhaa uskomusmaailmaa. On hyvä myös muistuttaa, että pimeä oli ennen keinovaloja todellakin pimeää. Se pelotti ja sai mielikuvituksen laukkaamaan. Tutustutaan johonkin vanhaan kertomukseen, sen jälkeen voidaan dramatisoida se tai kirjoittaa oma kertomus. Tarinoita haltioista ja kummituksista löydät esimerkiksi teoksesta Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita (Mäkinen 2011). Muutama lyhentäen muokattu kertomus Mäkisen teoksesta on luettavissa tästä.

Kuvaamataito ja käsityö

Kierrätystä ennen ja nyt: tehdään kekripukkiasut. Jokainen voi suunnitella ja toteuttaa oman kekripukkinsa (vertaa oppitunnin vastaava ryhmätehtävä). Koostetaan kekripukkiasut esimerkiksi koulun puvustossa tai käsityöluokassa kierrätysmateriaaleista. Kekripukkia suunnitellessa tulisi pohtia, millainen hahmo on kyseessä, ja mikä hänen tarinansa on. Mitä tämä kekripukki kenties kysyy tullessaan vierailulle? Mikä on hänelle tärkeää? Lopuksi esitellään luokassa omat kekripukit. Voidaan pukeutua asuihin kekrijuhlassa. Vaihtoehtoisesti voi koostaa myös kekrittären hahmon ja asun.

Tutustutaan oman paikkakunnan talonpoikaiskulttuuriin rakennetun ympäristön muodossa. Voidaan suunnitella ja piirtää tai maalata moderni maalaistalo. Katso rakennusperinnöstä lisää esimerkiksi Rakennusperintö -sivuilta ja tuoreista sovelluksista Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta (erityisesti kilpailun tulokset).

Himmeleillä on ollut oma osuutensa kekritaioissa: himmeli on saatettu rakentaa turvaamaan seuraavan vuoden ruissato tai himmeliä on pidetty katossa juhannukseen saakka, jotta sadon onnistuminen olisi taattu. Himmelien teon taito kulki pitkään sukupolvelta toiselle suullisena perimätietona. Lisää tietoa ja useita ohjeita teoksessa Himmeli (Koski 2012). Internetistäkin löytyy useita himmeliohjeita, kuten tämä Yhteishyvä -lehden ohje. Yhteishyvän moderni himmeli tehdään juomapilleistä. Myös YouTubesta löytyy hakusanalla 'himmeli' useita videoita himmelin kokoamisesta.


PROJEKTIN PÄÄTÖS

Pohditaan yhdessä, mitä hyvää olemme oppineet kekristä ja kestävästä elämäntavasta? Voidaan vaikkapa koota miellekartta isolle paperille tai taululle piirtämällä ja kirjoittamalla. Esimerkkejä: luonnon kunnioittaminen, se ettei ruokaa hukata tai sen anneta pilaantua, ajatellaan aina tulevaa vuotta ja kunnioitetaan aiempia sukupolvia. Sosiaalisesti kestävän elämäntavan kannalta kekri opettaa, että jokainen on osa yhteisöä ja osa jatkumoa, joka alkoi kauan ennen meitä ja jatkuu toivottavasti pitkään jälkeemme. Oppilaat voivat toki myös listata konkreettisia asioita, kuten esimerkiksi viljeleminen, uusi piirileikki ja niin edelleen. Jos järjestetään kekrijuhla, voidaan projektin päätöstyö esitellä juhlayleisölle. Kekrijuhlan yhteydessä voi myös olla näyttely projektin aikana tehdyistä muista töistä.

Juhannuksen ja joulun välissä on tilausta yhteiselle juhlalle ja hengähdyshetkelle - miksei vaikkapa syyslomalle lähdön alla? Satovuosi on ennallaan ja herkut parhaimmillaan. Koulu ympäröivine yhteisöineen voi kekriä juhlien valmistautua pimeneviin iltoihin. Juhlistaa voidaan paitsi peltojen ja metsien satoja, myös opittua ja muuta yhdessä saavutettua.
Ylös