Yläkoulun juhlasuunnitelma

Opettajat voivat perehtyä kekrin taustaan lukemalla kekritietoa. Oppilaille voidaan pitää kekristä oppitunti tai toteuttaa oppiainerajat ylittävä kekriprojekti. Yhdessä voidaan miettiä, millainen on juuri meidän koulumme kekri? Alueellisista kekriperinteistä kuten juhlatavoista ja ruoista löytyy materiaalia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kekri-sivustolta. Jos koulussa on pidetty kekristä oppitunteja tai toteutettu projekti, voidaan juhlan yhteyteen koota näyttely ja esityksiä oppilaitten kekrituotoksista. Vaihtoehtoisesti projektin pohjalta voidaan koostaa juhlaa edeltävä rastirata tai pitää kekriaiheisia tietoiskuja juhlassa. Toinen vaihtoehto on toteuttaa kekriprojekti ja -juhla yökouluna, jolloin yhteinen projekti voi huipentua myöhaisillan kekrijuhlaan.

Ajankohta ja suunnittelu

Kekri on ajankohdaltaan liikkuvainen juhla, jonka sesonkia on erityisesti lokakuu. Voidaan puhua kokonaisesta juhlakaudesta, joka ulottuu Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään. Yhdessä voidaan pohtia, milloin meidän koulussamme juhlittaisiin kekriä. Vaikkapa syyslomalle lähdön alla? Suunnittelussa voidaan jakaa esimerkiksi luokittain tai ryhmittäin seuraavia vastuualueita: kutsut ja juhlasta tiedottaminen, ruoka, juhlapaikan koristelu, ohjelma. Olisiko koululla samassa yhteydessä kekrimyyjäiset tai -markkinat, joilla voitaisiin kerätä rahaa vaikka luokkaretkiä varten?

Juhlaväki

Kekri on hyvä aika koota yhteen koko kouluyhteisö. Oppilaat, opettajat ja koulun työntekijät luonnollisesti, mielellään myös vanhemmat ja perheet. Onko koululla muita yhteistyökumppaneita, joita tahdotaan kutsua kekrijuhlaan? Ehkä koottaisiin laajemminkin paikallisyhteisöä yhteen kekrin merkeissä? Löytyisikö lähiyhteisöstä tukijoita koulun kekrijuhlaaan? Toisivatko lähituottajat (tai kaupungissa vaikkapa maatilatoriyrittäjät) juhlaan muassaan kekriherkkuja? Askarrellaan yhdessä kutsuja tai työstetään postereita, jossa kekrijuhlasta tiedotetaan.

Yhteinen siivous

Kekriin valmistauduttaessa on perinteisesti toteutettu suursiivous, joten koulukin voidaan siistiä perusteellisesti. Siivotaanko yhdessä koulun piha ja juhlasali? Vai luokittain omat tilat, jokainen oman kaappinsa tai pulpettinsa? Jos juhlissa vierailee kekripukki, hän voi käydä tarkistelemassa, miten hyvin paikat on laitettu kuntoon.

Valaistus ja koristelu

Kekriä juhlitaan kun illat pimenevät. Millaiset valkeat me laitamme, led-kynttilöitä, ehkä pihalle tervapata, jätkänkynttilä tai pieni kokko? Sammutetaanko koulusta keinovalot, ja ollaan lyhtyjen varassa? Näin voidaan hyvin havainnollistaa entisaikojen kekriä, jolloin valon väheneminen oli varsin konkreettista. Koverrammeko ehkä kitupiikkejä nauriista? Juhlapaikkaa voi koristella luonnon antimilla: hedelmällisyyttä symboloivilla oljilla tai ulkoa haetuilla syksyn lehdillä, kävyillä ja havuilla. Voidaan myös askarrella syksyn väreissä koristeita.

Sadonkorjuu

Kekrinä herkutellaan uuden sadon antimilla. Pidetäänkö nyyttärit vai valmistetaanko yhdessä ruokaa? Jokainen luokka voi vastata omasta ruokalajista tai leipomuksesta. Vaihtoehtoisesti kotitalousryhmät voivat vastata menusta tai sen osista, ja samassa yhteydessä voidaan harjoitella juhlabudjetin hallintaa. Jos ei haluta järjestää varsinaista kekriateriaa, saadaan helposti edullista pikkunaposteltavaa esimerkiksi tuoreen sadon vihanneksista ja dipeistä. Vai pyydetäänkö mukaan lähituottajia ja järjestetään maatilatori? Kekrimenu on perinteisesti koostunut lammas- tai sianpaistista, makkaroista, juureksista ja tuoreesta leivästä. Eri paikkakuntien kekriherkkuihin kuuluvat myös talkkuna, keitetyt ja suolatut pavut, limppu, rieska, juusto, piirakat, kinkku, kala, riista, karjalanpaisti, liha- ja kalakukko, kahvi sekä vehnäset, kekripullat ja kakku. Mitkä ovat meidän koulumme herkkuruoat? Inspiroitua voi myös tästä kekrimenusta.

Kekripukki ja naamioituminen

Vieraileeko koulun juhlassa yksi kekripukki, vai naamioituvatko kenties kaikki? Kekrinä uskottiin ennen maailman olevan hetken aikaa nurinkurin, jotkut pukeutuivat kekripukiksi tai kekrittäreksi, saattoivat myös miehet pukeutua naisen vaatteisiin ja päinvastoin. Ohjeistetaanko juhlavieraita laittamaan nuttu nurinpäin? Nurinkurin-teemaa voi laajentaa esimerkiksi siten, että oppilas pitää rehtorin puheen, vanhemmat esiintyvät oppilaille, perinteisiä istumapaikkoja sekoitetaan tai muuta vastaavaa.

Ohjelma

Toivottaako vieraat tervetulleeksi ovella kekriemäntä ja -isäntä? Ovella voivat olla esimerkiksi oppilaskunnan edustajat sekä kouluisäntä ja ruokalan emäntä. Kuka pitää juhlapuheen? Onko musiikkiesityksiä? Lausutaanko runoja? Kekrinä voidaan pyöriä piirileikkejä, järjestää tanssiaiset tai disko. Ideoita ohjelmanumeroiksi ovat esimerkiksi:

- Puhe. Voidaan koostaa ja pitää yhdessä esimerkiksi luokan tai ryhmän kesken. Voidaan harjoitella puheen suunnittelua, kirjoittamista, tukisanalistan tekemistä ja puheen pitämistä. Puheessa voidaan kertoa paikkakunnan tai yleisesti kekriperinteistä, kerrata kulunutta kesää ja syksyä - ehkäpä toteutettua kekriprojektia.

- Musiikkiesitykset. Esimerkiksi sadonkorjuuteemaiset laulut, tanhut, kansanmusiikki ynnä muut musiikkiesitykset ja yhteislaulu. Tanhuista käy esimerkiksi Lysti leikki, joka on esitelty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemassa teoksessa Ilokerä – laulutansseja ja piirileikkejä (Rausmaa toim. 1984). Lystin leikin sanat ja piirileikkiohjeet löytyvät tästä

- Draama. Ilmaisutaidon ryhmä tai tietty luokka voi koostaa kekrinäytelmän. Voidaan työstää teos alusta loppuun itse kekristä opitun pohjalta tai valita esimerkiksi jokin teemaan sopiva näytelmä. Voidaan myös dramatisoida jokin perinnekertomus, esimerkiksi haltia- tai kummitustarina, joita löytyy Kirsti Mäkisen teoksesta Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita (Otava 2011), katso esimerkkejä tästä.  Kekriin sopii myös perineinen liioittelusatu, kuten tämä Isoja asioita (klikkaamalla satu avautuu tulostettavaksi). Voidaan käyttää inspiraation lähteenä myös aloituspätkää Kreetta Onkelin kirjoittamasta ja Jussi Kaakisen kuvittamasta teoksesta ”Ahmattien yö – kekriseikkailu” ja dramatisoida tarinalle jatko. Interaktiivisuutta esitysosioon saadaan mukaan esimerkiksi siten, että valmistellaan pantomiimiesityksiä erilaisista sadonkorjuutöistä tai koulun töistä ja tilanteista, joita yleisö saa arvuutella.

- Runo. Voidaan lausua, mahdollisesti musisoida ja dramatisoida Iso härkä -runoa (rivit 17 - 118). Ison härän runo kuvaa suunnattoman suurta härkää, jota jumalat turhaan yrittävät tappaa. Iso härkä on luonteeltaan mytologinen, se oli alkujaan riittiruno, joka on esikristillisenä aikana liittynyt kekrinä syötyyn uhriateriaan. Rituaalilla pyrittiin takaamaan karjan menestys, se etteivät pedot ja taudit iskisi eläimiin. Tietoa runon taustasta löytyy teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (Siikala A-L 2012) sivut 410 – 413.

- Kekrioppitunnin tai -projektin pohjalta voidaan esittää tietoiskuja. Voidaan myös koostaa kekristä opitun perusteella tietokilpailu. Juhlassa yleisöstä muodostetaan ryhmiä, joissa on sekaisin oppilaita, opettajia, vanhempia ynnä muita juhlavieraita. Voittajaryhmä kruunataan esimekriksi kekrimaistereiksi. Voidaan käyttää tarkoitukseen myös tätä kekrivisaa. Opettajalle tiedoksi oikea vastausrivi: 1c, 2b, 3a, 4b, 5c, 6c, 7a, 8a, 9b, 10b, 11c, 12a, 13c ja 14b. Yksi vaihtoehto on pitää tällainen visa ohjelmassa aivan aluksi, ja jatkaa siitä esimerkiksi puheeseen jossa kerrotaan kekristä tarkemmin.

- Kekrinä on tavattu lukea enteitä. Joku voi esiintyä ennustajana, ja lavalle kutsutaan yleisöstä vapaaehtoisia. Ennustus voi olla esimerkiksi perinteinen kuppiennustus, joka tunnetaan myös Mankaran nostamisena: Otetaan 6 – 9 kahvikuppia, jotka laitetaan nurinpäin pöydälle. Kahvikuppien alle laitetaan erilaisia tulevaisuuden symboleita kuten sormus, rahaa, leivänpala jne. Ennustaja sekoittaa kuppeja ja kukin ennustettava valitsee oman kohtalonsa nostamalla vuorollaan kuppia. Ennustaja sekoittaa kuppien järjestystä välissä.

Juhlan päätös

Jos paikalle on kutsuttu oppilaitten kotiväkeä, voidaan juhlan päätteeksi antaa kaikille mukaan jotain kotiin vietävää, esimerkiksi oppilaiden töitä. Jos juhla on ilta-aikaan ja koulun pihalla on jonkinlainen tuli, juhlaväki voi ottaa siitä lähtiessään esimerkiksi omaan kynttilään tai lyhtyyn tulen. Näin yhteisen kekrijuhlan valo kulkeutuu koteihin. Jos juhla on koulun sisäinen, voidaan valoa viedä esimerkiksi juhlasalista luokkiin.

Ylös