Projektisuunnitelma yläkoululle

Kekriprojekti on oppiaineita integroiva ja eheyttävä monialainen oppimiskokonaisuus, joka edistää ekososiaalista sivistystä, kulttuurista osaamista sekä kestävää elämäntapaa ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Lue tästä lisää siitä, miten kekriprojektissa toteutuvat perusopetuksen vuoden 2016 valtakunnallisen opetussuunnitelman arvot, toimintakulttuuria ohjaavat periaatteet sekä laaja-alaiset osaamisalueet.

Projekti voidaan toteuttaa vaihtelevan pituisena ja muotoisena, alla olevia ideoita soveltaen. Opettajien kannattaa perehtyä ensin kekritietoon, jossa on esitelty kekriä tarkemmin. Kekrin kantavat teemat ovat ylisukupolvinen yhteisöllisyys sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys. Projektin oppisisältöihin kuuluvat mm. vuodenkierto, viljely, ruoan alkuperä, suomalainen sekä eurooppalainen kulttuuriperintö ja -maantiede.

Suuri osa projektin sisällöistä löytyy yläkoulun oppikirjoista. Jokaiseen teemakokonaisuuteen on annettu myös lähdevinkkejä. Kolmen teemakokonaisuuden kautta paneudutaan kekriin sekä historian että tämän päivän näkökulmasta, perehdytään kulttuuriperintöön ja luodaan uutta. Samalla voidaan opiskella tai kerrata yläkoulun valtakunnallisen opetussuunnitelman eri oppiaineiden sisältöjä.


Jakso suositellaan aloitettavaksi kekrioppitunnilla tai vaihtoehtoisesti yhdessä esimerkiksi juhlasalissa, jossa opettajat lyhyesti esittelevät aiheen, jakson rakenteen ja valitut toimintatavat. Projektin aikana voidaan tuottaa esimerkiksi posteri- ja työnäyttely luokan tai koulun yhteiseen kekrijuhlaan. Eri osioista voidaan koostaa myös esityksiä ja tietoiskuja juhlaan. Yksi vaihtoehto on toteuttaa kekriprojekti ja -juhla yökouluna, jolloin yhteinen projekti voi huipentua myöhaisillan kekrijuhlaan. Yhteinen kekriprojekti voi hyvin saattaa koulun väen syyslomalle.

Kekrijaksolla voidaan soveltaa kotiseutuperiaatetta. Jakson aikana on mahdollista perehtyä koulun paikkakunnan luontoon, kulttuuriin ja niiden kehitykseen. Esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta löytyy kekriperinnettä paikkakunnittain kootusti, muun muassa ruokaperinnettä, käsitöitä, leikkejä, uskomuksia, enteitä, juhlatapoja ynnä muuta.

Projekti on mahdollista suorittaa lyhyellä tai pidemmällä ajanjaksolla. Pidemmän ajanjakson puitteissa kaikki osallistuvat ryhmät opiskelevat kaikken osioiden sisällöt jäljempänä olevien kokonaisuuksien mukaisesti. Jos taas toimitaan lyhyemmällä aikavälillä, voidaan sisältöjä jakaa eri ryhmille. Muodostetaan esimerkiksi seuraavat aineryhmät:
1) Luonnontieteet (maantiedon ja biologian sisällöt)
2) Kieli ja katsomus (äidinkieli, katsomusaineet, ilmaisutaito)
3) Kädentaito (kotitalous, kuvataide, käsityö)
Kukin ryhmä opiskelee oman aineryhmänsä sisällöt kustakin alla esitellystä kolmesta kokonaisuudesta. Jakson päätteeksi muodostetaan pienryhmiä siten, että niissä on oppilaita kaikista kolmesta aineryhmästä. Opetetaan toisille oman ryhmän oppisisältöjä ja esitellään portfolioita, jos sellaiset on tehty. Vaihtoehtoisesti voidaan muodostaa tuotetuista postereista opetusnäyttely, jossa oppilaat vuoroin kiertävät, vuoroin esittelevät tuotoksiaan toisilleen.


1. KEKRI IHMISEN JA LUONNON VÄLISEN SUHTEEN ILMENTYMÄNÄ

Käsitellään kekrin taustalla vaikuttavaa välittömästä luonnonympäristöstä nousevaa maailmankuvaa. Siihen liittyyvät aurinko- ja kuuvuosi sekä niihin pohjautuva ajanlaskutapa tulevat tutuiksi. Perehdytään kasvinviljelyyn ja kasvuoloihin Suomessa sekä ruoan ketjuun pellosta pöytään. Ensimmäisen teemakokonaisuuden tavoitteena on, että oppilas ymmärtää perinteisen kekrinvieton lähtökohdat: elämän sopusoinnussa ympäristön ja luonnollisen vuodenkierron kanssa sekä itse tuotetun ja oikein säilötyn ruoan merkityksen.

Katsomusaineet: Luonnonuskonnot ja niiden yleiset piirteet, uskontoekologia ja varhaiseen kekriin liittyvä maailmankuva. Katso esim. Lumen ja valon kansa (Hyry K., Pentikäinen A. ja Pentikäinen J. 1995) sivut 14 -18 ja 119 - 124.

Maantieto: Aurinkokunnan rakenne, aurinko- ja kuuvuosi, kekriin liittyvän jakoajan funktio. Vuodenaikojen vaihtelu Suomessa, kekri liikkuvaisena juhlana. Jakoajasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla, katso myös Vuotuinen ajantieto (Vilkuna K. 1950) sivut 290 - 294. Kekrin ajankohdan vaihtelusta katso tämä video, jossa kerrotaan kekriin liittyvästä vuodenkierrosta.

Biologia: Viljelty- ja metsäluonto. Kasvuolot Suomessa, kasvinviljely. Viljellään itse esimerkiksi hernettä. Lisätietoa eri kasvien viljelystä esimerkiksi Ruokatiedon sivuilla. Ikkunalautaviljelystä katso Kaupunkiviljelyn sivuilta.

Kotitalous: Ruoan alkuperä ja laatu, ruoan säilöminen. Erilaisista säilöntätavoista tietoa esimerkiksi Marttojen sivuilla. Ruoan ketjusta pellosta pöytään katso esimerkiksi Ruokatiedon sivut.


2. KEKRI KULTTUURISENA ILMIÖNÄ

Tutustutaan kekrissä ilmeneviin kulttuurisiin kerrostumiin, kekriin liittyviin uskomuksiin ja tapoihin. Perehdytään kekrissä läsnä olevaan yhteiseurooppalaiseen perintöön ja siihen, millaisia ilmenemismuotoja se saa suomalaisessa kontekstissa. Tutustutaan kekrijuhlan paikallisiin vaihteluihin Suomessa ja suomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin ennen ja nyt. Teemakokonaisuuden tavoitteena on, että oppilas hahmottaa kekrin kehityskaarta nuorakeraamisesta kulttuurista tähän päivään ja tuntee niin kekrin laajempia yhteyksiä eurooppalaiseen maanviljelyskulttuuriin kuin kekriä suomalaisena juhlana.

Katsomusaineet: Kekriin liittyvät uskomukset ja tavat. Kekriperinteessä nähtävissä olevat eri aikakausien uskomusjärjestelmien elementit. Pyyntikulttuuri, kaskikulttuuri, talonpoikaiskulttuuri ja niihin liittyvä uskonnollisuus (mm. suomalainen muinaisusko, katolinen pyhimyskultti, luterilaisuus). Kekriin liittyvän mytologian kerrostumista katso esim. Itämerensuomalaisten mytologia (Siikala, A-L 2012) s. 475 - 479. Myös esim. Lumen ja valon kansa (Hyry K., Pentikäinen, A. ja Pentikäinen J. 1995) sivut 19 - 26 sekä luku 4: Kansanuskon ja kristinuskon kohtaaminen. Enteistä, taioista ynnä muista kekritavoista tietoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla. Voidaan esimerkiksi etsiä perinnekatkelmista eri aikakausien jälkiä tai saman sivuston avulla voidaan tehdä vertailua esim. kekrin ja samhainin välillä etsien yhteisiä piirteitä.

Äidinkieli: Kielen kehityksen vaiheita, kekri-sanan etymologia, joka liittyy suureen kulttuurinmurrokseen. Katso Itämerensuomalaisten mytologia (Siikala, A-L 2012) luku 22, erityisesti s. 432 - 434. Kielen maantieteellinen vaihtelu, kekri-sanan murrevariaatiot. Kansanrunous: Kalevalastakin löytyvä Ison härän runo, jossa jumalat turhaan yrittävät saada hengiltä koko Suomen kokoista härkää, on alkujaan ollut kekrinä syötyyn uhriateriaan liittyvä riittiruno. Rituaalisella aterialla pyrittiin takaamaan karjan menestys, eläinten säästyminen pedoilta ja taudeilta. Katso Iso härkä tästä linkistä (rivit 17 – 118). Tietoa runon taustasta löytyy teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (Siikala A-L 2012) sivut 410 – 413.

Historia: Kekrin lähteet. Suomalaisen kansanrunouden ja -perinteen keruun taustat. Mikrohistorian ja arjen historian kasvatettua suosiotaan viime vuosikymmeninä on kansanperinteestä tullut enenevässä määrin myös historiantutkimuksen kohde. Tarkastellaan kansanrunousarkistoa historian tutkimuksen lähteenä. Lyhyesti perinteen keruun taustoista Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran syntyvaiheista kertovassa katsauksessa. Kansanrunousarkistosta ja perinteen keruusta kertoo myös tämä lyhyt video.

Maantieto: Suomi osana Eurooppaa, kulttuurimaantiede. Sadonkorjuujuhlien yhteinen tausta eurooppalaisessa maatalouselinkeinossa. Katso aiheesta video Kekrin tausta, merkitys ja kulttuuriset kerrostumat.

Kotitalous: Tapa- ja ruokakulttuurien muuttuminen, kekrimenun ajalliset ja paikalliset vaihtelut. Oman sesonginmukaisen kekrimenun suunnittelu ja toteuttaminen. Katso esim. tämä kekrimenu tai lue ”Henkien ja palkollisten juhlaa. Kekrin ruoista Suomessa viime vuosisadalta nykypäiviin”, Jouko Räty teoksessa: Kaikuja Hämeestä 12. Toim. Seppo Kuusisto ja Timo Sahi. Helsinki: Hämäläis-Osakunta, 1969, s. 319–330.

Kuvataide: Rakennusperintö, ympäristön tarkastelu. Maatalo eilen ja tänään, suunitellaan oma maatalo. Katso lisää kulttuuriympäristön tarkastelusta Kulttuuriperintökasvatusseuran sivuilta (tehtävävihko s. 33). Uudemmista sovelluksista lisää Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilla, ks. erityisesti kilpailun tulokset. Myös Rakennusperintösivut voivat olla avuksi.

Käsityö: Suomalainen käsityö- ja muotoiluperinne. Himmeleillä on ollut oma osuutensa kekrimagiassa: himmeli on saatettu rakentaa turvaamaan seuraavan vuoden ruissato tai himmeliä on pidetty katossa juhannukseen saakka, jotta sadon onnistuminen olisi taattu. Useita ohjeita teoksessa Himmeli (Koski 2012). Internetistäkin löytyy useita himmeliohjeita, kuten tämä Yhteishyvä -lehden ohje. Yhteishyvän moderni himmeli tehdään juomapilleistä. Myös YouTubesta löytyy hakusanalla 'himmeli' useita videoita himmelin kokoamisesta.
Kierrätys eilen ja tänään, esimerkkinä kekripukin ja kekrittären asut. Katso asuista tarkemmin sivulta kekrioppitunti - tehtävä 2 tuntisuunnitelman lopussa.



3. KEKRI, YHTEISKUNTA JA KESTÄVÄ KEHITYS

Tutustutaan kekriin aiemmin liittyneseen työmarkkinafunktioon. Sovelletaan kekristä edellisissä teemakokonaisuuksissa opittuja asioita omakohtaisella tavalla. Kekrissä korostuvat ruoan merkitys, luonnollinen vuodenkierto ja ylisukupolvinen yhteisöllisyys ovat loistavia teemoja eettisesti ja ekologisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta.

Äidinkieli / Oppilaanohjaus: Maatalousvuoden vaihteessa, kekristä alkavalla palkollisten vuosilomaviikolla pidettiin aiemmin pestuumarkkinoita. Perehdytään työhakemuksen ja / tai suosittelukirjeen kirjoittamiseen, harjoitellaan työnhakua. Voidaan järjestää luokassa leikkimieliset pestuumarkkinat, missä osa on isäntiä ja emäntiä ja osa palkollisehdokkaita, piikoja ja renkejä. Isännät ja emännät haastattelevat potentiaalisia työntekijöitä, jotka puolestaan harkitsevat, mistä "talosta" ottavat pestin.

Äidinkieli / Historia: Tutustutaan omiin esivanhempiin, työstetään sukutaulu, ja selvitetään mistä päin aiemmat sukupolvet ovat kotoisin. Isovanhemmilta voidaan tiedustella, ovatko he viettäneet kekriä tai muuta sadonkorjuujuhlaa? Millainen elämäntapa siihen liittyi? Halutessaan voi sukupuulle tulostaa pohjan tästä.


Ilmaisutaito: Työstetään kekrinäytelmä tai improvisoidaan lyhyitä kohtauksia jakson aikana opitun pohjalta. Draaman kautta on mahdollista tuoda kekri tähän päivään. Voidaan käyttää inspiraation lähteenä myös aloituspätkää Kreetta Onkelin kirjoittamasta ja Jussi Kaakisen kuvittamasta teoksesta ”Ahmattien yö – kekriseikkailu” ja dramatisoida tarinalle jatko. Vaihtoehtoisesti voidaan työstää esitykseksi jokin perinteinen kummitustarina tai kirjoittaa oma sellainen näytelmän muotoon. Katso esim. Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita, Kirsti Mäkinen 2011, josta muutama esimerkki tässä.

Kaikki aineet, projektin päätös: Kestävä elämäntapa ja tulevaisuus - kekrin anti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle kehitykselle. Jakson lopussa kokoonnutaan kaikki yhteen ja otetaan mahdollisimman iso paperi esiin vaikkapa juhlasalin lattialle. Jos ollaan luokkahuoneessa, voidaan tehtävä toteuttaa taululle. Kootaan yhdessä miellekartta kysymyksestä: Mitä hyvää opin kekristä? Tai mitä kekri opettaa meille kestävästä elämäntavasta? Esimerkkejä: elinympäristön kunnioittaminen, luonnollisen vuodenkierron mukaan eläminen, kulttuuriperinnön moninaisuuden vaaliminen, se ettei ruokaa hukata tai sen anneta pilaantua, ajatellaan aina tulevaisuutta, mutta ajatellaan myös mennyttä eli toimitaan kestävällä tavalla paitsi velvollisuudesta tulevia sukupolvia kohtaan myös kunnioituksesta aiempia sukupolvia kohtaan. Sosiaalisesti kestävän kehityksen kannalta kekri opettaa, että jokainen on osa yhteisöä ja osa jatkumoa, joka alkoi kauan ennen meitä ja jatkuu toivottavasti pitkään jälkeemme. Seuraavaksi pohditaan, mitä olemme koulussa eri oppiaineissa oppineet kestävän tulevaisuuden rakentamisesta. Mitä yhtäläisyyksiä löydämme kekriin liittyvästä elämäntavasta ja niistä kestävistä elintavoista, joihin meidän tulisi nykytiedon valossa pyrkiä? Jos järjestetään kekrijuhla, voidaan päätöstyö esitellä juhlayleisölle. Kekrijuhlaan voidaan myös koostaa näyttely kaikista projektin aikana tehdyistä töistä.

Juhannuksen ja joulun välissä on tilausta yhteiselle juhlalle ja hengähdyshetkelle - miksei vaikkapa syyslomalle lähdön alla? Satovuosi on ennallaan ja herkut parhaimmillaan. Koulu ympäröivine yhteisöineen voi kekriä juhlien valmistautua pimeneviin iltoihin. Juhlistaa voidaan paitsi peltojen ja metsien satoa, myös opittua ja muuta yhdessä saavutettua.
Ylös