Kekriprojekti

Kekriprojektissa syvennetään alakoulun kekrioppitunnin teemoja havainnollistavien kokeitten ja omien tuotosten avulla, perehdytään kulttuuriperintöön ja luodaan uutta. Kekrin kantavat teemat ovat ylisukupolvinen yhteisöllisyys sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys. Sadonkorjuuseen, vuodenkiertoon tai ylisukupolvisuuteen liittyvä kekriprojekti voidaan toteuttaa vaihtelevan pituisena ja muotoisena, alla olevia ideoita soveltaen.

Opettaja voi aluksi lukea kekritietoa ja pitää oppilailleen kekrioppitunnin. Luokanopettaja voi pohtia, muodostetaanko projektista esimerkiksi kekripäivä tai -viikko, vai opiskellaanko kekriaiheita pidemmällä aikavälillä siten, että vaikkapa joka perjantai kuukauden ajan on kekritunti. Projekti voi huipentua luokan tai koulun omaan kekrijuhlaan. Kekriprojekti ja -juhla voidaan toteuttaa myös yökouluna.

Käytettävissä olevan ajan ja oman suunnitelmansa puitteissa opettaja voi toteuttaa seuraavat teemakokonaisuudet tai poimia niistä aineksia oman luokkansa kekriprojektiin.

Sadonkorjuu

Kekri on syntynyt aikana, jolloin kaikki ruoka mitä syötiin, tuotettiin itse. Lyhyt kasvukausi ja sen tuottaman sadon oikeanlainen käsittely ja varastointi ratkaisivat koko vuoden menestyksen. Tässä osiossa havainnoidaan kasvien kasvuun vaikuttavia tekijöitä ja tuotetaan itse jotain syötävää. Satokauden merkityksen oivaltaminen tekee ymmärrettäväksi kekrin keskeisen roolin satovuoden päättäjäisjuhlana. Juhlatavoista perehdytään ruokailuun.

Perehdytään kasvuolosuhteisiin: mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen?

Jos opettaja ei ole erikseen pitänyt kekrioppituntia, voidaan käsitellä lisäksi ruoan alkuperää ja sen ketjua pellosta pöytään. Materiaalia löytyy esimerkiksi Ruokatiedon sivuilta.

Viljellään luokan ikkunalaudalla valo-olosuhteista riippuen esimerkiksi vihanneskrassia, vehnänorasta, yrttejä tai salaattia. Katso lisää ikkunalautaviljelystä Kaupunkiviljelyn sivuilta. Tutustutaan säilömiseen, kuivatetaan luokassa esimerkiksi itse viljeltyjä yrttejä tai omenanviipaleita. Lisätietoa kuivaamisesta ja muista säilöntämenetelmistä löytyy Marttojen sivuilta. Kasvukautta ja sadonkorjuuta voidaan havainnollistaa myös Nauriisilla-leikin avulla. Lisää leikkejä löytyy leikit sivulta.

Vuodenkierto

Ennen nykyisiä kalentereita oli luontevaa aloittaa uusi vuosi siitä, mihin satovuosi päättyi. Näin kekri oli myös vuoden vaihtumisen juhla. Tässä osiossa tutustutaan aurinkokuntaan, maan ja kuun liikkeisiin tarkastellen niiden vaikutusta elämään maapallolla sekä niihin perustuvaa ajanlaskua. Näin ymmärretään kekriä vuoden vaihtumisen juhlana sekä kekriin liittyvää jakoaikaa, joihin on perinteisessä ajattelussa liitetty maagisia merkityksiä. Juhlatavoista perehdytään leikkeihin.

Tutustutaan perustietoihin aurinkokunnasta sekä maan ja kuun liikkeistä. Aurinkovuosi, kuuvuosi ja kekriin liittyvä jakoaika. Mahdollista perehtyä myös vuodenaikojen syntyyn ja siihen, miksi navoilla on kylmempää kuin päiväntasaajalla. Kekriin liittyvästä jakoajasta sekä vuodenkierrosta löytyy tietoa Juha Nirkon kertomana Kekri 2. Juhlan vietto ja jakoaika videolta sekä Juha Kuisman kertomana Kekriin liittyvä vuodenkierto videolta.

Ylisukupolvisuus

Kekrissä on läsnä sukupolvien rajat ylittävä yhteisöllisyys, joka on tämän osion teemana. Kekrinä koko talon väki kokoontuu yhteen ikään ja asemaan katsomatta, ja samalla muistellaan kuolleita sukulaisia. Kestävästä elämäntavasta puhuttaessa vedotaan usein tulevien sukupolvien puolesta. Kekrissä tulevaisuus on läsnä voimakkaasti, sillä monet juhlatavat tähtäävät seuraavien satovuosien menestyksen takaamiseen. Kekri tuo kestävään elämään lisäksi näkökulman vastuusta aiempia sukupolvia kohtaan. Juhlatavoista perehdytään tarinoitten kertomiseen ja naamioitumiseen.

Äidinkieli ja historia

Perehdytään oman suvun historiaan. Aloitetaan tekemällä sukutaulu. Jos ollaan tehty jo kekrioppituntiin liittyvä kotiläksy, sukutaulutehtävä, voidaan sitä syventää tutustumalla suvun paikkakuntiin. Mistä isovanhemmat ovat lähtöisin, entä heidän vanhempansa?

Tutustutaan suvussa kulkeviin taitoihin. Aloitetaan tunnilla yhdessä: Millaisia taitoja olemme itse oppineet vanhemmiltamme? Kotona haastatellaan vanhempia: mitä nämä ovat oppineet omilta vanhemmiltaan? Tai mitä olet oppinut läheisiltä aikuisilta, mitä nämä ovat lapsena oppineet toisilta aikuisilta? Mitkä opitut taidot ovat tärkeitä säilyttää ja opettaa eteenpäin? Tehdään muistiinpanoja ja käydään asioita tunnilla yhdessä läpi.

Tarkastellaan suomalaisia haltia- tai kummitustarinoita. Satujen kautta voidaan havainnollistaa vanhaa uskomusmaailmaa. On hyvä myös muistuttaa, että pimeä oli ennen keinovaloja todellakin pimeää. Se pelotti ja sai mielikuvituksen laukkaamaan. Tutustutaan johonkin vanhaan kertomukseen, sen jälkeen voidaan dramatisoida se tai kirjoittaa oma kertomus. Tarinoita haltioista ja kummituksista löydät esimerkiksi teoksesta Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita (Mäkinen 2011). Muutama lyhentäen muokattu kertomus Mäkisen teoksesta on luettavissa tästä.

Kekripukin asu kierrätysmateriaaleista

Kierrätystä ennen ja nyt: tehdään kekripukkiasut. Jokainen voi suunnitella ja toteuttaa oman kekripukkinsa (vertaa oppitunnin. Koostetaan kekripukin tai kekrittären asut esimerkiksi koulun puvustossa tai käsityöluokassa kierrätysmateriaaleista. Asua suunnitellessa tulisi pohtia, millainen hahmo on kyseessä, ja mikä hänen tarinansa on. Mitä tämä kekripukki tai kekritär kenties kysyy tullessaan vierailulle? Mikä on hänelle tärkeää? Lopuksi esitellään luokassa omat hahmot. Asuihin voidaan pukeutua myös kekrikemuissa.

Projektin päätös

Pohditaan yhdessä, mitä hyvää olemme oppineet kekristä ja kestävästä elämäntavasta? Voidaan vaikkapa koota miellekartta isolle paperille tai taululle piirtämällä ja kirjoittamalla. Esimerkkejä: luonnon kunnioittaminen, se ettei ruokaa hukata tai sen anneta pilaantua, ajatellaan aina tulevaa vuotta ja kunnioitetaan aiempia sukupolvia. Sosiaalisesti kestävän elämäntavan kannalta kekri opettaa, että jokainen on osa yhteisöä ja osa jatkumoa, joka alkoi kauan ennen meitä ja jatkuu toivottavasti pitkään jälkeemme. Oppilaat voivat hyvin listata myös konkreettisia asioita, kuten esimerkiksi viljeleminen, uusi piirileikki ja niin edelleen. Jos järjestetään kekrikemut, voidaan projektin päätöstyö esitellä juhlayleisölle. Juhlien yhteyteen voidaan koostaa näyttely projektin aikana tehdyistä muista töistä.