Kekriprojekti

Jakso suositellaan aloitettavaksi kekritunnilla tai vaihtoehtoisesti yhdessä esimerkiksi juhlasalissa, jossa opettajat lyhyesti esittelevät aiheen, jakson rakenteen ja valitut toimintatavat. Projektin aikana voidaan tuottaa esimerkiksi posteri- ja työnäyttely luokan tai koulun yhteisiin kekrikemuihin. Eri osioista voidaan koostaa myös esityksiä ja tietoiskuja juhlaan. Yksi vaihtoehto on toteuttaa kekriprojekti ja -juhla yökouluna, jolloin yhteinen projekti voi huipentua myöhäisillan kekrijuhlaan. Yhteinen kekriprojekti voi hyvin saattaa koulun väen syyslomalle.
Kekrijaksolla voidaan soveltaa kotiseutuperiaatetta. Jakson aikana on mahdollista perehtyä koulun paikkakunnan luontoon, kulttuuriin ja niiden kehitykseen

1. Kekri ihmisen ja luonnon välisen suhteen ilmentymänä

Käsitellään kekrin taustalla vaikuttavaa välittömästä luonnonympäristöstä nousevaa maailmankuvaa. Siihen liittyvät aurinko- ja kuuvuosi sekä niihin pohjautuva ajanlaskutapa tulevat tutuiksi. Perehdytään kasvinviljelyyn ja kasvuoloihin Suomessa sekä ruoan ketjuun pellosta pöytään. Ensimmäisen teemakokonaisuuden tavoitteena on, että oppilas ymmärtää perinteisen kekrinvieton lähtökohdat: elämän sopusoinnussa ympäristön ja luonnollisen vuodenkierron kanssa sekä itse tuotetun ja oikein säilötyn ruoan merkityksen.

Katsomusaineet: Luonnonuskonnot ja niiden yleiset piirteet, uskontoekologia ja varhaiseen kekriin liittyvä maailmankuva.

Maantieto: Aurinkokunnan rakenne, aurinko- ja kuuvuosi, kekriin liittyvän jakoajan funktio. Vuodenaikojen vaihtelu Suomessa, kekri liikkuvaisena juhlana.

Biologia: Viljelty- ja metsäluonto. Kasvuolot Suomessa, kasvinviljely. Viljellään itse esimerkiksi hernettä. Lisätietoa eri kasvien viljelystä esimerkiksi Ruokatiedon sivuilta sivuilla. Ikkunalautaviljelystä katso Kaupunkiviljelyn sivuilta.

Kotitalous: Ruoan alkuperä ja laatu, ruoan säilöminen. Erilaisista säilöntätavoista tietoa esimerkiksi Marttojen sivuilla.

2. Kekri kulttuurisena ilmiönä

Tutustutaan kekrissä ilmeneviin kulttuurisiin kerrostumiin, kekriin liittyviin uskomuksiin ja tapoihin. Perehdytään kekrissä läsnä olevaan yhteiseurooppalaiseen perintöön ja siihen, millaisia ilmenemismuotoja se saa suomalaisessa kontekstissa. Tutustutaan kekrijuhlan paikallisiin vaihteluihin Suomessa ja suomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin ennen ja nyt. Teemakokonaisuuden tavoitteena on, että oppilas hahmottaa kekrin kehityskaarta nuorakeraamisesta kulttuurista tähän päivään ja tuntee niin kekrin laajempia yhteyksiä eurooppalaiseen maanviljelyskulttuuriin kuin kekriä suomalaisena juhlana.

Katsomusaineet: Kekriin liittyvät uskomukset ja tavat. Kekriperinteessä nähtävissä olevat eri aikakausien uskomusjärjestelmien elementit. Pyyntikulttuuri, kaskikulttuuri, talonpoikaiskulttuuri ja niihin liittyvä uskonnollisuus (mm. suomalainen muinaisusko, katolinen pyhimyskultti, luterilaisuus). Enteistä, taioista ynnä muista kekritavoista tietoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla. Voidaan esimerkiksi etsiä perinnekatkelmista eri aikakausien jälkiä tai saman sivuston avulla voidaan tehdä vertailua esim. kekrin ja samhainin välillä etsien yhteisiä piirteitä.

Äidinkieli: Kielen kehityksen vaiheita, kekri-sanan etymologia, joka liittyy suureen kulttuurinmurrokseen. Kielen maantieteellinen vaihtelu, kekri-sanan murrevariaatiot. Kansanrunous: Kalevalastakin löytyvä Ison härän runo, jossa jumalat turhaan yrittävät saada hengiltä koko Suomen kokoista härkää, on alkujaan ollut kekrinä syötyyn uhriateriaan liittyvä riittiruno.

Historia: Kekrin lähteet. Suomalaisen kansanrunouden ja -perinteen keruun taustat. Mikrohistorian ja arjen historian kasvatettua suosiotaan viime vuosikymmeninä on kansanperinteestä tullut enenevässä määrin myös historiantutkimuksen kohde. Tarkastellaan kansanrunousarkistoa historian tutkimuksen lähteenä.

Maantieto: Suomi osana Eurooppaa, kulttuurimaantiede. Sadonkorjuujuhlien yhteinen tausta eurooppalaisessa maatalouselinkeinossa.
Kotitalous: Tapa- ja ruokakulttuurien muuttuminen, kekrimenun ajalliset ja paikalliset vaihtelut. Oman sesonginmukaisen kekrimenun suunnittelu ja toteuttaminen. Katso esim. tämä kekrimenu.

Kuvataide: Rakennusperintö, ympäristön tarkastelu. Maatalo eilen ja tänään, suunnitellaan oma maatalo.

3. Kekri, yhteiskunta ja kestävä kehitys

Tutustutaan kekriin aiemmin liittyneeseen maanviljelystyöhön. Sovelletaan kekristä edellisissä teemakokonaisuuksissa opittuja asioita omakohtaisella tavalla. Kekrissä korostuvat ruoan merkitys, luonnollinen vuodenkierto ja ylisukupolvinen yhteisöllisyys ovat loistavia teemoja eettisesti ja ekologisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta.

Äidinkieli / Oppilaanohjaus: Maatalousvuoden vaihteessa, kekristä alkavalla palkollisten vuosilomaviikolla pidettiin aiemmin pestuumarkkinoita. Perehdytään työhakemuksen ja / tai suosittelukirjeen kirjoittamiseen, harjoitellaan työnhakua. Voidaan järjestää luokassa leikkimieliset pestuumarkkinat, missä osa on isäntiä ja emäntiä ja osa palkollisehdokkaita, piikoja ja renkejä. Isännät ja emännät haastattelevat potentiaalisia työntekijöitä, jotka puolestaan harkitsevat, mistä ”talosta” ottavat pestin.

Äidinkieli / Historia: Tutustutaan omiin esivanhempiin, työstetään sukutaulu, ja selvitetään mistä päin aiemmat sukupolvet ovat kotoisin. Isovanhemmilta voidaan tiedustella, ovatko he viettäneet kekriä tai muuta sadonkorjuujuhlaa? Millainen elämäntapa siihen liittyi? Halutessaan voi sukupuulle tulostaa pohjan tästä.

Ilmaisutaito: Työstetään kekrinäytelmä tai improvisoidaan lyhyitä kohtauksia jakson aikana opitun pohjalta. Draaman kautta on mahdollista tuoda kekri tähän päivään. Voidaan käyttää inspiraation lähteenä myös Ahmattien yö -kirjan aloituspätkää ja dramatisoida tarinalle jatko. Vaihtoehtoisesti voidaan työstää esitykseksi jokin perinteinen kummitustarina tai kirjoittaa oma sellainen näytelmän muotoon. Katso esim. Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita, Kirsti Mäkinen 2011, josta muutama esimerkki tässä.

Käsityö: Kierrätys eilen ja tänään, esimerkkinä kekripukin ja kekrittären asut. Jokainen voi suunnitella ja toteuttaa oman asunsa esimerkiksi koulun puvustossa tai käsityöluokassa kierrätysmateriaaleista. Asua suunnitellessa voi pohtia, millainen hahmo on kyseessä, ja mikä hänen tarinansa on.

Kaikki aineet, projektin päätös: Kestävä elämäntapa ja tulevaisuus – kekrin anti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle kehitykselle. Jakson lopussa kokoonnutaan yhteen ja otetaan iso paperi esiin vaikkapa juhlasalin lattialle. Jos ollaan luokkahuoneessa, voidaan tehtävä toteuttaa taululle. Kootaan yhdessä miellekartta kysymyksestä: Mitä hyvää opin kekristä? Tai mitä kekri opettaa meille kestävästä elämäntavasta? Esimerkkejä: elinympäristön kunnioittaminen, luonnollisen vuodenkierron mukaan eläminen, kulttuuriperinnön moninaisuuden vaaliminen, se ettei ruokaa hukata tai sen anneta pilaantua, ajatellaan aina tulevaisuutta, mutta ajatellaan myös mennyttä eli toimitaan kestävällä tavalla paitsi velvollisuudesta tulevia sukupolvia kohtaan myös kunnioituksesta aiempia sukupolvia kohtaan. Sosiaalisesti kestävän kehityksen kannalta kekri opettaa, että jokainen on osa yhteisöä ja osa jatkumoa, joka alkoi kauan ennen meitä ja jatkuu toivottavasti pitkään jälkeemme. Seuraavaksi pohditaan, mitä olemme koulussa eri oppiaineissa oppineet kestävän tulevaisuuden rakentamisesta. Mitä yhtäläisyyksiä löydämme kekriin liittyvästä elämäntavasta ja niistä kestävistä elintavoista, joihin meidän tulisi nykytiedon valossa pyrkiä? Jos järjestetään kekrikemut, voidaan päätöstyö esitellä juhlayleisölle. Kekrijuhlaan voidaan myös koostaa näyttely kaikista projektin aikana tehdyistä töistä.