Juhlasuunnitelma

Opettajat voivat perehtyä kekrin taustaan lukemalla kekritietoa. Esi- ja alkuopetuksessa voidaan pitää kekristä opetustuokio ja kouluissa oppitunti tai toteuttaa kokonainen kekriprojekti. Yhdessä voidaan miettiä, millainen on juuri meidän ryhmämme, luokkamme tai koulumme kekri. Jos koulussa on pidetty kekristä oppitunteja tai toteutettu projekti, voidaan juhlan yhteyteen koota näyttely ja esityksiä oppilaiden kekrituotoksista. Vaihtoehtoisesti projektin pohjalta voidaan koostaa juhlaa edeltävä rastirata tai pitää kekriaiheisia tietoiskuja juhlassa. Kekrijuhla voidaan toteuttaa myös yökouluna, jolloin projekti voi huipentua myöhäisillan kekrijuhlaan.
Erilaisista alueellisista kekriperinteistä kuten ruoista ja juhlatavoista löytyy materiaalia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kekri-sivustolta

Ajankohta, suunnittelu ja juhlaväki

Kekri on ajankohdaltaan liikkuvainen juhla, voidaan oikeastaan puhua kokonaisesta juhlakaudesta, joka ulottuu Mikkelinpäivästä syyskuun lopulta aina Pyhäinpäivään marraskuun alkuun saakka. Yhdessä voidaan pohtia, milloin me juhlisimme tätä suurta syysjuhlaa. Sopisiko se syysloman lähdön alle?

Kekri tarjoaa hyvän syyn kutsua koolle päiväkodin ja koulun koko yhteisö: oppilaat, opettajat ja muut työntekijät sekä vanhemmat ja perheet. Entä onko muita yhteistyökumppaneita, joita tahdotaan kutsua kekrijuhlaan? Ehkä koottaisiin laajemminkin paikallisyhteisöä yhteen kekrin merkeissä? Löytyisikö lähiyhteisöstä tukijoita koulun kekrijuhlaaan? Toisivatko lähituottajat tai maatilatoriyrittäjät juhlaan muassaan kekriherkkuja? Askarrellaan yhdessä kutsuja tai työstetään postereita, jossa kekrijuhlasta tiedotetaan?

Juhlan suunnittelussa on hyvä pohtia kutsuja ja tiedottamista sekä jakaa ryhmille tai luokille oma vastuualue, kuten kutsut ja juhlasta tiedottaminen, ruoka, juhlapaikan koristelu, ohjelma. Samassa yhteydessä voidaan järjestää kekrimyyjäiset tai -markkinat retkien tai leirikoulun varainkeruuta varten.

Valaistus, koristelu ja siivous

Kekriin valmistauduttaessa on perinteisesti toteutettu suursiivous. Siivotaanko yhdessä juhlasali tai piha, vain huolehditaanko ryhmissä vaikkapa tietyn huoneen tai muun vastuualueen siivouksesta ennen kuin juhlitaan? Jokainen voi lisäksi siivota oman kaappinsa tai pulpettinsa. Jos juhlissa vierailee kekripukki, hän voi käydä tarkistelemassa, miten hyvin paikat on laitettu kuntoon. Myös loppusiivous on hyvä tehdä yhteisvoimin.

Kekrin aikaan päivien valoisa aika vähenee vauhdilla. Sammutetaanko valot ja juhlitaan led-kynttilöiden ja lyhtyjen valossa? Voidaanko pihalle laittaa tervapata, jätkänkynttilä tai rakentaa pieni kokko? Koverretaanko kitupiikkejä nauriista?

Juhlapaikkaa voidaan koristella luonnon antimilla: hedelmällisyyttä symboloivilla oljilla tai ulkoa haetuilla syksyn lehdillä, kävyillä ja havuilla. Syksyn väreissä askarrellut koristeet sopivat myös hyvin juhliin.

Sadonkorjuu

Kekrinä herkutellaan uuden sadon antimilla. Pidetäänkö nyyttärit vai valmistetaanko yhdessä ruokaa? Jokainen ryhmä tai luokka voi vastata omasta ruokalajista tai leipomuksesta. Vaihtoehtoisesti kotitalousryhmät voivat vastata menusta tai sen osista, ja samalla voidaan harjoitella juhlabudjetin hallintaa. Kekriaterian sijaan saadaan helposti myös edullista pikkunaposteltavaa tuoreen sadon vihanneksista ja dipeistä. Kekrimenu on perinteisesti koostunut lammas- tai sianpaistista, makkaroista, juureksista ja tuoreesta leivästä. Eri paikkakuntien kekriherkkuihin kuuluvat lisäksi talkkuna, keitetyt ja suolatut pavut, limppu, rieska, juusto, piirakat, kinkku, kala, riista, karjalanpaisti, liha- ja kalakukko, kahvi sekä vehnäset, kekripullat ja kakku. Mitkä ovat meidän herkkuruokamme? Inspiroitua voi myös kekrimenusta (Linkki: kekrimeu_kuivisto_loponen.pdf).

Mukaan voidaan pyytää myös lähialueen tuottajia ja järjestää maatilatori.

Ohjelma

Kekriemäntä ja -isäntä voivat toivottaa vieraat tervetulleiksi? Ovella voivat olla esimerkiksi oppilaskunnan edustajat sekä kouluisäntä ja ruokalan emäntä. Ohjelmaksi sopivat juhlapuhe, musiikkiesitykset, runot, visailut, piirileikit, tanssiaiset tai disko.

Puhe voidaan koostaa ja pitää yhdessä luokan tai ryhmän kesken. Voidaan harjoitella puheen suunnittelua, kirjoittamista, tukisanalistan tekemistä ja puheen pitämistä. Puheessa voidaan kertoa paikkakunnan tai yleisesti kekriperinteistä, kerrata kulunutta kesää ja syksyä sekä toteutettua kekriprojektia.

Musiikkiesityksiin sopivat sadonkorjuuteemaiset laulut, tanhut, kansanmusiikki ja yhteislaulu. Ilmaisutaidon ryhmä tai tietty luokka voi koostaa kekrinäytelmän tai dramatisoida perinnekertomus, haltia- tai kummitustarina. Kekrioppitunnin tai projektin pohjalta voidaan esittää tietoiskuja tai laatia tietokilpailu. Juhlassa yleisöstä muodostetaan ryhmiä, joissa on sekaisin oppilaita, opettajia, vanhempia ynnä muita juhlavieraita. Kekrinä on tavattu lukea enteitä. Joku voi esiintyä ennustajana, ja lavalle kutsutaan yleisöstä vapaaehtoisia.

Juhlan päätös

Jos paikalle on kutsuttu oppilaitten kotiväkeä, voidaan juhlan päätteeksi antaa kaikille mukaan jotain kotiin vietävää, esimerkiksi oppilaiden töitä. Jos juhla on ilta-aikaan ja koulun pihalla on jonkinlainen tuli, juhlaväki voi ottaa siitä lähtiessään esimerkiksi omaan kynttilään tai lyhtyyn tulen. Näin yhteisen kekrijuhlan valo kulkeutuu koteihin. Jos juhla on koulun sisäinen, voidaan valoa viedä esimerkiksi juhlasalista luokkiin.

Kekrikemut

Vinkkejä juhlien viettoon

TUTUSTU

Kekriruokia

Reseptejä, mutta myös historian palasia

TUTUSTU

Kekrikäsityöt

Neuleet ja muu tekeminen

TUTUSTU

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki