Kekrikemut

Kekrijuhlissa nautitaan uuden sadon antimista ja lähiruuasta. Kekrin ylisukupolviseen ja yhteisölliseen luonteeseen sopii ruuan valmistaminen yhdessä sekä nyyttikestit.

Perinteinen kekrimenu on koostunut lammas- tai sianpaistista, makkaroista, juureksista ja tuoreesta leivästä. Niiden lisäksi kekriherkkuihin kuuluvat talkkuna, keitetyt ja suolatut pavut, limppu, rieska, juusto, piirakat, kinkku, kala, riista, karjalanpaisti, liha- ja kalakukko, kahvi sekä vehnäset, kekripullat ja kakku. Nykyisin kekri sopii hyvin myös kasvisruokapainotteinen tarjoilu.

Mystiikka on olennainen osa kekrin tunnelmaa. Haltioiden ja esi-isien uskottiin liikkuvan kahden vuoden välisenä jakoaikana. Kummitusjutut sekä suojaavien tulien, soihtujen ja kekrikokon polttaminen jatkavat tulimagian perinteitä. Lisäksi voi kovertaa perinteisiä naurislyhtyjä ja miksei myös halloweenista omaksuttuja kurpitsalyhtyjä. Juhlien koristeluun sopivat juures- ja hedelmäsadon lisäksi luonnosta löytyvät värikkäät lehdet, havut ja kävyt sekä hedelmällisyyttä symboloivat viljat ja oljet.

Kekrijuhlien ohjelmaan sopii arjesta irrottelu ja naamioituminen. Ennen pukeuduttiin kekripukeiksi ja kekrittäriksi. Yhteiset leikit, visailut ja kisailut, musiikkiesitykset ja laulaminen sekä ennustukset, arvoitukset ja tarinoiden kertominen olivat osa ylisukupovista kekrijuhlaa. Perinteisten kekrikeinujen ja piirileikkien lisäksi nykykekrin viettoon sopii hyvin tanssiminen. Niin ikään tietoiskut kekristä ja siihen liittyvästä perinteestä sekä juhlapuheet sopivat kekrijuhlien ohjelmaksi.